Tekoäly on tullut jo
Janne Laiho lentää Mercury-Atlas 6 -aluksella 1962. Tai sitten ei.
Tekoälyn mahdollisuuksista ja uhkista keskustellaan kiihtyvällä tahdilla. Ammattien ja toimenkuvien tiedetään muuttuvan, ja osan pelätään kokonaan katoavan, tai ainakin muuttuvan täysin tunnistamattomiksi.
Luovalla alalla tekoäly on omiaan herättämään keskustelua ja tunteita. Korvaavatko tekoälysovellukset graafiset suunnittelijat ja muut luovat ammattilaiset? Kirjoittaako tekoäly päteviä käsikirjoituksia? Mihin tekoälyn kyvyt riittävät, tarvitaanko ihmistä luovassa prosessissa lainkaan?
Tekoäly ei korvaa luovuutta
Yleiseen keskusteluun tekoäly nousi viimeistään siinä vaiheessa, kun loppukäyttäjille näkyvät sovellukset levisivät yleiseen käyttöön. Midjourney, Runway, DALL-E, Leonardo.ai sekä ChatGPT ovat jo valtavirtaa ja lähes jokaisen ulottuvilla. Internet täyttyy tekoälyllä tuotetuista kuvista ja videoista. Keskustelu tekoälystä varteenotettavan luovana toimijana kiihtyy.
Suurelta osin keskustelu tekoälystä luovalla alalla on vähintäänkin puuttellista. Kyllä, tekoälysovellukset voivat osin korvata luovat ammattilaiset luovien sisältöjen tekijöinä. Keskustelusta kuitenkin usein puuttuu tekoälyn luonteen ymmärtäminen. Pohjimmiltaan tekoäly on nimensä mukaisesti keinoälykkyyttä, eikä älykkyttä lainkaan. Nykyään tunnettu tekoäly on lopulta vain kylmä kone, joka työstää datamassoja ennalta määriteltyjen parametrien mukaisesti.
Taide ja taiteen tekeminen on inhimillistä toimintaa, joka pakenee määrittelyjä. Jonkinasteinen yhteisymmärrys kuitenkin vallitsee siitä, että taiteessa taiteilija kommunikoi intentiota: hänellä on jotain sanottavaa, ja hän sanoo sen taiteen keinoin. Sen sijaan tekoälyllä ei voi tällaista intentiota olla - se näyttää meille mitä maailmassa keskimäärin on jo olemassa.
Kuvia tuottavat tekoälysovellukset ovat käytännössä algoritmeja, jotka ennustavat saamansa syötteen perusteella, erittäin laajaan aineistoon perustuen, mikä on todennäköisin seuraavan pikselin väri ja kirkkaus. Näin ollen tekoälyn tuottama visuaalinen materiaali on jättimäinen keskiarvo lähes kaikesta syötteeseen liittyvästä visuaalisesta materiaalista. Prosessissa ei sinänsä ole mitään älykästä.
Tekoäly ei ole älykäs
Eikö tekoälystä siis ole varsinaista hyötyä luovassa prosessissa? On toki, paljon! Tekoäly on osaavissa käsissä oiva työkalu ja apuväline.
Käytän itse tekoälyä jatkuvasti, muun muassa kehitellessäni kuva-aiheita, hahmotellessani miltä joku abstrakti käsite voisi kuvana näyttää, ja yleisesti inspiraation ja innostuksen lähteenä. On hienoa nähdä kun kuva muodostuu omien ohjeiden perusteella jonkun sinänsä mystiseltä tuntuvan koneellisen prosessin seurauksena.
Tekoälyn suurin potentiaali luovalla alalla ei kuitenkaan ole lopullisen teoksen tuottamisessa. Tekoäly on jyllännyt jo vuosikausia luovan alan de facto -standardien ohjelmistojen koodissa, mahdollistaen useita asioita jotka vielä kymmenisen vuotta sitten olisivat olleet joko teknisesti tai kaupallisesti mahdottomia toteuttaa.
Tekoäly on jyllännyt jo pitkään konepellin alla
3D-grafiikka on edistynyt jättimäisin harppauksin viime vuosina. Suurin yksittäinen syy tähän on näytönohjainten (GPU, Graphical Processing Unit) kehittyminen tähtitieteellistä vauhtia. Täysin tavanomaisessa työasemassa on nykyään niin paljon laskentatehoa, että täysin fotorealistisen 3D-grafiikan tekeminen ei enää ole suurten Hollywood-studioiden erikoistehosteosastojen yksinoikeutta, vaan kirjaimellisesti kaikkien ulottuvilla.
Henkilöauton apurunko - jota ei ole koskaan ollut fyysisesti olemassa. Kuva: Kalasatama Creative.
3D-grafiikan tuotannon pullonkaula on aika, jonka kuvien tuottaminen lopulliseen muotoon vaatii. Samoin kuin valo- ja elokuvauksessa, tavoitteena on kuva jossa on mahdollisimman paljon signaalia ja mahdollisimman vähän kohinaa. Mikäli kuvaa tuottava algoritmi ei ole vielä laskenut mikä jonkin tietyn pikselin värin ja kirkkauden tulisi olla, tuottaa se satunnaisen pikselin. Tämä näkyy kohinana, eli tuloksena on huonolaatuinen kuva.
Tekoäly-algoritmi voi päätellä mikä jonkin tietyn pikselin arvo tulisi olla. Se osaa näennäisen älykkäästi poistaa kohinaa kuvista. Tämän suorana seurauksena 3D-tuotantojen vaatima aika on pudonnut murto-osaan entisestä. Ja tämän seurauksena tuotantojen kustannukset ovat osin pudonneet radikaalisti.
Tekoälyn käyttö madaltaa tuotannon kustannuksia radikaalisti
Toinen tekoälyä jo pitkään hyödyntänyt alue luovissa tuotannoissa on ohjelmistojen uudet ominaisuudet. Leikkausohjelmat tunnistavat puhetta - videon muuttaminen tekstimuotoon ja sen editoiminen tekstimuodossa on arkipäivää. Meluisassa ympäristössä äänitetystä dialogista voi poistaa kaiken muun äänen kuin itse puheen. Jopa musiikista voi poistaa yksittäisiä instrumentteja. Kyseessä on vastaava prosessi kuin jos vaaleanpunaiseksi maalatusta seinästä poistettaisiin punainen maali, ja jäljelle jäisi valkoiseksi maalattu seinä.
Tällaiset ominaisuudet ovat omiaan nopeuttamaan jälkituotantoa, ja taasen madaltamaan kustannuksia radikaalisti.
Blackmagic DaVinci Resolve Studio 19:n Inspector-paneeli.
Poistettaisiinko taustamusiikista vaikkapa rummut? Tekoälyn avulla sekin onnistuu.
Tekoäly on luovalla alalla erittäin tehokas, hyödyllinen ja kustannustehokas työkalu. Mutta se on juuri sitä - työkalu: ilman asiantuntevaa käyttäjää se on vain kylmä kone, joka ei itse kykene tuottamaan mitään lisäarvoa. Osaavissa käsissä se voi tuottaa mittavia hyötyjä, jotka näkyvät muun muassa matalimpina tuotantokustannuksina. Ota yhteyttä, niin kerron lisää tekoälyn tuomista mahdollisuuksista luovissa tuotannoissa!
Janne Laiho
Kalasatama Creative